Loruvaihto 4 - kulkuneuvot

Leikkilaiva

Sain lahjaksi leikkilaivan,
nyt pihalle meren kaivan,
laivalla matkustan viidakkoon
ja suuri sankari oon.
Tuon äidille lahjaksi leijonan
ja siskolle apinan,
ja isälle - mitähän?
no, vaikkapa pähkinän


Lehmän mopedi

Kaikki meni sekaisin
kun lehmä löysi mopedin.
Se istui ihan joka säällä
pienen pienen mopon päällä.
Hännän sitoi tarakalle,
ettei se jäisi pyörän alle.


Polkupyörä

Tämä on oikea toiveuni!
Tämmöisen pyörän jos saisin,
niin kyllä ajaisin taitavasti,
mäessä jarruttaisin,
risteyksissä näyttäisin suuntaa
ja kelloa rimputtaisin!


Sukellusvene

Sukellusveneet, halitulijalla,
uivat syvällä aaltojen alla,
niitä ei näe edes liitävä lokki,
niissä on kapteeni, puosu ja kokki,
ne miettivät upotusasioita,
minäpä en tahdo miettiä noita.
~Uppo-Nalle~


Paloauto

Uuu-aaa-uuu-aaa!
Tulipalo! Tulipalo!
Paloauto huutaa
katollansa hätävalo.
Tiet ja kadut tyhjiksi,
jotta kissat ehtisi
sammuttamaan palon
ja pelastamaan talon.


Raketti, kissa ja kuu

Raketti kuuhun ammuttiin,
uutisissa niin kerrottiin.
Meniköhän meidän kissa,
menikö kuuhun raketissa
matkaeväät paketissa
se meidän avaruuskissa?

Asuuko se nyt kraaterissa?
Kulkeeko pitkillä lenkillä
kuun valkoisilla kentillä
se meidän avaruuskissa?

~Kirsi Kunnas~


Krokotiili Herbertti

Krokotiili Herbertti
traktorilla ajeli.
Oli sillä suussa banaani
ja kaulassansa kravaatti.
Tuli tiellä vastaan prinsessa
nimeltänsä Kristiina.
Oli kultakruunu kutreilla
ja briljantteja kruunussa.
Ja hieno neiti Kristiina
traktorille kiipesi.
Tule, tule! Sanoi krokotiili Herbertti,
joka prinsessata kovin ihaili.


Veturi

Minä istun veturissa,
puh puh junanveturissa.
Ajan tietä rautaista,
suoraa että mutkaista.
Pyörät kolkkaa, pyörät kilkkaa,
puut ja talot ohi vilkkaa,
puuh puuh puhkuu junan veturi.


Bussi

Bussilla ajetaan varo-varovasti,
ettei kaatuisi kallis lasti.
Suoraa tietä, suoraa tietä,
mäkiä on matkan varrella.
Pois kaikki lapset alta,
tie näyttää kapealta.
Mittari näyttää kaheksaakymppiä,
jarrut on epäkunnossa!


Rättisitikka
Olipa kerran itikka,
jolla oli rättisitikka.
Ja sen sitikan takapenkillä
kävi itikka iltalenkillä

Loruvaihto, kesä

ANNI TANNI TALLEROINEN Anni tanni talleroinen punaposki palleroinen. Oven avasi oven sulki pihanurmen poikki kulki alas kellariin. Anni tanni talleroinen punaposki palleroinen haki sieltä voita maitoa perunoita pieniin kipposiin. KESÄ Hyttysen hyrinä ukkosen jyrinä perhosen lento vanamo hento purojen juoksu mataran tuoksu matojen tonkija onnekas onkija hehkuva katu kuutamosatu mansikkamaito- kesä on aito. Kaija Pakkanen JÄÄTELÖ Kesä on koti auringon, helle on sen serkku. Oi tätä aikaa ihanaa, on jäätelö kaikkien herkku. Kati Söderberg KESÄLLÄ Kesällä koko luonto kauniina vihertää, ”On tämä eläminen lystiä”, hiirikin kihertää. Näin sitä mennään, hyppien ja käymäjalkaa. Tästä se iloinen kesätanssi alkaa! KISSANKELLO Kissankellojen ääni soi, sen äänen keijukaiset loi, kun varresta kukkaa varistain soiton soittivat sunnuntain. Päivänkakkara katselee juttuja näitä, kukkien oikkuja itsekkäitä, kissankellot kun soittelee vaan ja toiset kukat käy nukkumaan. KUU KIURUSTA KESÄÄN Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. MANSIKKA-AAMU Tänä aamuna heräsin kuumaan ja ihanaan tuoksuun! Pinkasin heti juoksuun – ja arvaathan: löysin ensimmäisen mansikan! Nuuhkin marjaa ja astelin nenä taivaissa ahon laitaa: auringolle ja mansikoille kesä haista taitaa! ~Hannele Huovi~ NIITYLLÄ Niityllä sirkka viulua soittaa, tahdissa sääski tanssia koittaa, titteri teijaa,perhoset leijaa, kaunis on kesäilta. Aurinko kultaa peltojen multaa, nurmien nukkaa,puuta ja kukkaa, titteriteijaa, perhoset leijaa, kaunis on kesäilta. -Immi Hellén SISILISKO Sisilisko sihisee, suhisee ja huiskii, kaislakehto havisee, kissankellot kuiskii ~Hannele Huovi~ TIKKA Tillillillil tikka tanssi rannalla rapakivellä, lintu lauloi, lehti liikkui, käki kukkui, maa kumisi, sorsa hyppi, kurki tanssi, tarhapöllö pyörähteli koskessa kiven takana, jossa aina aallot käyvät, pirskuvat meren pisarat.

Loruvaihto 2

AUTO Ii, huusi auto, olen iloinen, vaikka ajajani onkin satakiloinen, hän harrastaa jumppaa ja kunnolla pumppaa kaasua ja jarrua, kytkintä käyttää, vilkkua näyttää, rattia kääntää, vaihdetta vääntää, siis kunnon autojumppaa. - Kirsi Kunnas - HARAKKA Harakka huttua keittää Harakka huttua keittää, hännällänsä hämmentää, nokallansa maistaa; onko suolaa, onko suurusta? Antaa tälle pienelle pojalle, antaa tälle pienelle pojalle, antaa tälle pienelle pojalle, antaa tälle pienelle pojalle. Mutta tämä pieni poika jääkin ilman. Lähtee kaivolle vettä hakemaan, tässä on kivi, tässä on kanto, ja täälä on harakan pesä. HARAKKA Harakka hyppii maassa Västäräkki keikkuu kivellä Varpunen nokkii katolla Kissa venyttää selkää Kaikki linnut pelkää Tuolla ne jo lentää Omaan pieneen pesään HEVONEN Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa. Ihanaa, ihanaa, onhan ratsastaa. Juokse hepo hiljaa, kanna pikku Siljaa. Kanna kotiin saakka, kevyt kallis taakka. HIIRI Hikkori tikkori toikki, hiiri kelloon loikki. Kello meni poikki ja hiiri pakoon loikki. Hikkori tikkori toikki! HIIRULAINEN Hiirulaisen hieno maja, oli vanha kenkäraja. Siellä hiirulainen eli, pienoisiaan paimenteli. Antoi maitoa ja pullaa, lauloi illoin tuutilullaa. HUNAJA Tuoksussa tässä on outoa taikaa, miten voi tuoksua yhtäaikaa: hunajalta, apilalta, rakkauden räiskeeltä, suukkosien mäiskeeltä, talvelta ja kesältä, pikkulinnun pesältä. HÄMÄHÄKKI Hämä-hämähäkki kiipes langalle. Tuli sade rankka, hämähäkin vei. Aurinko armas kuivas satehen. Hämä-hämähäkki kiipes uudelleen. Muura-muurahainen kortta kuljettaa. Ahkerasti aina työssä ahertaa. Kohta on valmis keko komea. Muura-muurahainen kortta kuljettaa. Heinä-heinäsirkka soittaa viuluaan. Heinikossa hyppii sinne tänne vaan. Pieni sinikello käypi nukkumaan. Heinä-heinä sirkka soittaa viuluaan. Sääski-sääski pieni surraa parvessaan, suvipäivä kuluu siinä touhussaan. Illanvarjot saapuu, siivet kimaltaa, sääski-sääski pieni surraa parvessaan. Hämä-hämähäkki kutoo verkkojaan. Pieni lintu lensi siihen katsomaan. Aurinko laski kauas vuorten taa. Hämä-hämähäkki kutoo verkkojaan. KUMMITUS Kertoa voin tämän verran, illalla näin haamuherran! Kumarteli kaavun alla, tuossa meidän verannalla. Johonkin vain sitten haihtui, yö kun jälleen aamuun vaihtui! LAIVA Sain lahjaksi leikkilaivan, nyt pihalle meren kaivan. Laivalla matkustan viidakkoon ja sankari suuri oon. Tuon äidille lahjaksi leijonan ja siskolle apinan. Ja isälle –mitähän? No, vaikkapa pähkinän. LAPSET TANSSII LÄTÄKÖISSÄ Lapset tanssii lätäköissä aina sadesäällä. Aurinko on nukkumassa sadepilven päällä. Sammakoiden kuoro antaa sadelaulun soida, siihen tahtiin lapsien on hauska karkeloida. LAULU Kierrän, käyn ja katselen ja lauluani etsin. Mistä sen nyt löytänen, ja mistä sen nyt keksin? LEIVON LEIVON LEIPÄSIÄ leivon leivon leipäsiä, simaisia, suolaisia, makoisia, maitoisia, sipaisen sianlihalla, kopaisen kananmunalla, voitelen voisulalla, nakkaan, nakkaan, uunihin- ja suukkuhun! Sitten lapset syövät! LINNUNPOIKA Kop kop koputtaa linnunpoika maailmaa. Kuori auki poksahtaa, linnun nokka loksahtaa: Oho! Onpas iso Tämä peidän pesä, koko kotipuu - ja kesä! MEHILÄINEN Raitava paita. Vyötärö kaita. Pullea maha. Yksin on paha surista turista murista nurista! Niin on asian laita. NALLE Pienen Pieni Pienen Pieni Nalle, hyppäsi Tarakalle, Sieltä katseli maailmaa, kuin korkeuksista konsanaan. PEIKKO Pikkupeikko, takkutukka, pitkähäntä, risasukka. Istuu itkee kannon päässä, pienet varpaat aivan jäässä. Tuli tonttu, parsi sukan, selvitteli takkutukan, antoi vielä villatakin, pani päähän tonttulakin. Pikkupeikko, tupsutukka, pitkähäntä, siistisukka, istuu nauraa kannon päässä, "Eipä ole varpaat jäässä!" PIKKU LANTTU Kukkuu kukkuu pikkulanttu nukkuu kellarin pimeässä nurkassa. Hiiri se tuli ja puraisi. Pikkulanttu naurista potkaisi. Nauris se parkas ja nurkkahan karkas, porkkana paineli perässä. Sipuli se itkeä pillitti, peruna se tilliä lohdutti. Kaalikin suuttui ja punaiseksi muuttui, punajuuri punotti vieressä. Retiisi ja kukkakaali kikatti, salaatti vain yksinänsä mökötti. Suut meni tukkoon, kun avain kävi lukkoon, tarhuri kurkisti ovesta. ”Ollaan me ihan kiltisti”, kasvikset yhdessä vakuutti! PUPU Porkkana ja punajuuri sekä lanttu suuren suuri, kellarissa torkahteli, syöjiänsä odotteli. Tuli sinne vierailulle pupulasten vaari, aamun tullen kellarissa ihan tyhjä laari. SOTILAAT Kymmenen puista pyykkipoikaa niin sileää ja ruskeaa pöydällä maata kellottaa. Mustat saappaat, mustat hatut. Punatakit, kultanapit. Siniset housut valkein raidoin. Jopa syntyi sotilas mitä aidoin! Pyykkipojista tulikin kymmenen sotilasta, ja jaloilla maalatuilla ne reippaasti marssivat vasta. VIRNA Hiirenvirna hento rento sinistä ja purppuraa, palkoveneitä tuulen henki kesän aalloilla keinuttaa. Kukahan siemenet syödä saa?

Vanha setä tuhatjalkainen

Tää mulla soi päässä kaiken aikaa ja piti ettiä sit sanat siihen:

Vanha setä tuhatjalkainen,
kulki pitkin tietä astellen.
Satoi vettä räntää kovasti
joka jalka tuli märäksi.

Vanha setä tuhatjalkainen
on nyt raukka kovin nuhainen.
Tohtorille menen kiireesti
sanoi setä sekä aivasti atsuu

Kiltti, viisas siili tohtori
ensin setää hieman nuhteli.
Sanoi: Missä ovat saappaasi,
kuinka voit ne jättää kotiisi?

Lääkettä myös antoi tohtori
sitten vihdoin viimein määräsi
Täytyy maata kaksi viikkoa
mikään jalka ei saa liikkua.

Voi voi voi voi voi..

Vanha setä tuhatjalkainen,
ei nyt ole enää nuhainen.
Kulkee pitkin tietä laulellen
saappaat lätäköissä loistaen.

Ronsu-loruja

Elefanttimuori,
takamus kun vuori,
seisoo kärsä sojossa,
pieni häntä ojossa.
Pelkää merta kamalasti,
mielii rantaan sukkelasti.
Tahtoo maissa lorvia,
heilutella korvia.

***

Elefantti Elli,
nurmikolla kelli,
tuli siihen Antti,
toinen elefantti.

***

Yksi pieni elefantti marssi näin,
aurinkoista tietä eteenpäin,
koska matka oli hauska niin,
pyysi se mukaan yhden toverin.

***

Elefantti iloinen,
ihanan vaaleanpunainen.
Leijuu ja lentää kuutamolla,
muille huutelee:
Täällä on kiva olla!

loruvaihto 1

Tiitiäinen metsäläinen, pieni menninkäinen.
Posket on tehty puolukasta, tukka naavan tuppurasta,
Silmät on siniset tähdet, silmät on siniset tähdet.

Tiitiäinen metsäläinen, pieni menninkäinen.
Keinu kuusen kainalossa, tuutu tuulen kartanossa,
Sammuta siniset tähdet, sammuta siniset tähdet.

~Kirsi Kunnas~



Krokotiilin kulmahammas jomotti ja särki.
"Täytyy mennä lääkärille", sanoi sille järki.
Soitto hammastohtorille avun varmaan toisi
tohtori jos hammasvaivan parannella voisi.


Pikkuiset kultakalat lammessa ui
pikkuinen kalaäiti huolestui
uikaa uikaa jos osaatte
ja ne uivat ja uivat sen uskotte


Elefantti Elii
nurmikolla kelli,
tuli siihen Antti
toinen elefantti.


Vasikka vallaton
ensi kerran päässyt on
talvimajastansa.
Katsos kuin se iloitsee,
katsos kuin se hyppelee
häntä suoranansa!
Ruohoa se haistaa,
vaan ei malta maistaa,
lähtee hyppyyn jällehen
iloisesti myykien.



Sillin Pilli

Oli kerran silli jolla oli villi pilli
kun sillin pilliin puhalsi
niin koko meri helisi
simpukat villisti vierivät
meren kivet kierivät
merenneidot lauloivat
merimiehet nauroivat
ja meriheinät tanssivat
nuo sillin meriseinät.


Mirri Hyrrä

Mirri Hyrrä Mirrinpoika, mistä olet kotoisin?
Mirriniemen naukulasta olen aivan pikkuisin.
Onko sulla veikkojakin?
Onhan niitä kahdeksan.
Entä onko sisaria?
Antoi onni ainoan!
Mirri Hyrrä Mirrinpoika, nyt saat toisen minusta,
pidä tästä siskostasi niin kuin minä sinusta.
Pidän hyvin! Hyrrään aina illan tullen unehen,
herätän myös aamusilla, päivät kuluu leikkien.

- Arvid Lydecken -



Meritähti runo

Meri, meritähti elää syvällä meren pohjassa
tuhat tonnia vettä yllä
meritähti jaksaa kyllä
sillä on terävät sakarat
ja litteät pakarat
paineenkestävät kakarat

Kaarina Helakisa



Raparperin alla on ketulla kauppa
ja arvaas mitä se myy?
Hiirille loukkuja,
kaloille koukkuja,
linnuille häkkeja,
kissoille säkkejä.
Kukaan ei osta, missä on syy?


Lintuperheen ilta

Lintuäiti poikasensa peittää siiven alle,
Lintuisä hetken vielä katsoo taivahalle.
Aurinko on laskenut ja luonto hiljaa on.
Tuuli tyyntyi oksan alle unipiilohon.


Aa, aa, Ankka
takapuoli vankka
keinuu käynnin tahdissa
kun hän kulkee vahdissa



Aurinko, aurinko lettuja paistaa,
hauska on auringon lettuja maistaa,
kiipeän puuhun, pistelen suuhun,
loput voin heittää ukolle kuuhun.
Sitten käynkin nukkumaan,
pikkuinen massuni pullollaan.



Veetään nuottaa,
saadaan kaloja,
kissalle kiisket,
koiralle kuoreet,
ahvenet kylän akoille!
Isot kalat myödään,
pienet kalat syödään.

Kups kalat konttiin!


Nyt on juuri oikea aika
muurahaisen lentää kuuhun
ja tehdä siellä semmoinen taika
että namusia sataa suuhun.



Kymmenen omenaa omenapuussa
Viisi sinulle, iisi minulle.
Kun puuta vähän ravistaa,
Omenat maahan tipahtaa.
Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi
kuusi seitsemän, kahdeksan,
yhdeksän, kymmenen.


Ponnistelen vielä vähän,
enkä aio jäädä tähän,
näkemään vain sammalta,
otan siltä kannalta.
Nostan hatun silmiltä
ja kysyn sitten pilviltä:
Onkos nähty tattia
suurempaa ja parempaa
kuin minä itse tässä
sammaleella miettimässä?


Kertoa voin tämän verran
illalla näin haamuherran.
Kumarteli kaavun alla,
tuossa meidän verannalla.
Johonkin vain sitten haihtui,
yö kun jälleen aamuun vaihtui.


Mistä on pienet pojat tehty?
Mistä on pienet pojat tehty?
Etanoista, sammakoista,
koiran häntätupsukoista.
Niistä on pienet pojat tehty.

Mistä on pienet tytöt tehty?
Mistä on pienet tytöt tehty?
Sokerista, kukkaista,
inkivääristä, kanelista.
Niistä on pienet tytöt tehty.


Sadan lapsen talo

Siinäpä talossa vasta on vilskettä,
melskettä, molsketta,
jossa juoksee sata lasta.
Yksi kun yskän saa ja köhisee,
heti kaikki yskimässä röhisee
että koko talo töhisee.

Siinäpä talossa vasta on suhinaa,
tuhinaa puhinaa
jossa nukkuu sata lasta.
Yksi kun unen saa ja nyssyttää,
toiset toisiansa heti hyssyttää että
koko talo tyssyttää.

~Kirsi Kunnas~

Punainen

Punainen laulu

Kun aurinko käy nukkumaan,
peittää taivaan peitollaan,
punainen on iltarusko,
etkö usko?

Jos nuuskit jotain tärkeää,
etsit tosi elämää:
Punainen on ruusun tuoksu,
veren juoksu

Hannele Huovi: Vauvan vaaka

Valkoinen

Valkoinen laulu

Valkoinen on aavistus,
siveltimen kuiskaus,
hauras huurre, höyhen hieno
pilvi hahtuvainen vieno.

Valkoinen on lupaus,
levollinen huokaus,
lumi viileä, ja tähdet,
sinä seikkailulle lähdet.

Valkoinen on puhtaus,
kirkas hellä odotus.
Joko väri tulla saa?
kohta loistaa koko maa!



Lumisade

Maailma alkaa laulaa!
Maailma laulaa valkeaa ääntä
Helmen ääntä
Pumpulin ääntä
Valkean kyyhkysen ääntä.

Unta pitkin putoaa
valkoinen soiva verho,
silkkikellojen hiljaisuus.



Kyyhkysen siivet

Kyyhkysen siivet,
valkoiset siivet,
suhisee ja havisee.
Lapset on kyyhkysten istumapuita:
Kädet on oksat,
tukassa pesä,
valkoisen kyyhkysen pesä.


Hannele Huovi: Vauvan Vaaka

Musta

Musta laulu

Mustassa on salaisuus:
Musta kivi,
musta kuu,
mustaan satuun piiloutuu.
se on hengen hengitystä,
taikaratsun kengitystä.

Mustassa on salaisuus:
musta siemen,
musta maa,
maassa siemen hehkun saa.
Hämärä on mustaa karvaa,
pehmoista ja harvaa.

Mustassa on salaisuus;
Musta varjo,
musta tie,
mukaansa se värit vie.


Yön musiikki

Yön musiikki on
musta hius,
mustalla rummulla soitettu
haikea musta hius.

Vaan lempeästi aaltoaa
yön äidin tukka

Hannele Huovi: Vauvan vaaka

Vuodenajat

Keväällä hyppään pilven päälle
linnunlaulua kuullemaan,
pistän siellä tuulemaan!

Kesällä uitan varpaitani
lämpimässä vedessä
lumme nenän edessä.

Syksyllä haistelen sienihattuja
sammalmättään päällä
kuulakkaalla säällä.

Talvella saan tähtiviltin!
Meidän pihaan asti
lentää lumilasti

Missä on kesän pesä?

Ettepä arvaa, ettepä arvaa,
missä on kesän pesä!
Onko se variksen siiven alla?
Onko se pilvissä korkealla?
Missä on kesän pesä?

Ettepä arvaa, ettepä arvaa,
missä on kesän pesä!
Onko se päivänkakkarassa,
apilankukkien hunajassa?
Missä on kesän pesä?

Ettepä arvaa, ettepä arvaa,
missä on kesän pesä!
Onko se tuulen kainalossa,
suvisen taivaan auringossa?
Missä on kesän pesä?

Kuukausiloru

Tammikuun tuiskuissa tarvitaan auraa,
tuiskuille lumiukko vain nauraa.
Pakkanen punaa posket ja nenän,
auton akku voi tehdä tenän.

Helmikuun hangilla lasketaan mäkeä,
kelkka on pullollaan iloista väkeä.
Mäestä kotiin on mukava tulla,
pöydällä odottaa laskiaispulla.

Maaliskuun tienoissa kevään jo haistaa,
nietokset sulavat, aurinko paistaa.
Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua,
virpojat muistavat kummia, serkkua.

Aprillipäivänä meno on villiä,
juotetaan kuraa ja syötetään silliä.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua.

Lehti kun puhkeaa jokaiseen puuhun,
tiedät on saavuttu toukokuuhun.
Vappupallo voi päästä karkuun,
siinäpä aihetta katkeraan parkuun.

Vihdoin on kesäkuu, loma ja aikaa,
keksiä yhdeksän juhannustaikaa.
Suomen lippu saa liehua salossa,
juhannusyönä kuulaassa valossa.

Heinäkuun puuhaa on heinän teko,
kukas on sankari? -No, unikeko!
Kun Jaakko on heittänyt kylmän kiven,
uimisen iloja on enää hiven.

Elokuun päivinä korjataan viljaa,
syksy lähestyy aivan hiljaa.
Pakkasen pikkuserkku on halla,
hiiviskelee pian kaikkialla.

Kesästä jäljellä on pelkkä muisto,
keltaisen viitan saanut myös puisto.
Syyskuun illoiksi riittää huvia,
muistellaan lomaa ja katsellaan kuvia.

Syksyinen myrsky metsässä ryskää,
lokakuu kuljettaa nuhaa ja yskää.
Ruska värejä maisemaan tuhlaa,
lapset viettävät kurpitsajuhlaa.

Marraskuun iltoina nähdä voi kummia,
hämärän hahmoja, varjoja tummia.
Lieneekö tonttu vai naapurin kissa,
vilahdus vain - se on kadoksissa.

Joulukuu on täynnä kiirettä ja juoksua,
paperin rapinaa, piparin tuoksua.
Enkeli joulun viestiä kantaa,
rauhaa ja iloa lahjaksi antaa.

Pii paa puu-kuukausiloru

Pii paa puu, terve tammikuu!
Nyt on syöty joulupossu,
jalkaan pannaan huopatossu.
Ilma pakastuu, onhan tammikuu.

Pii paa puu, terve helmikuu!
Nyt on parhain hiihtokeli,
kaikki lapset lasketteli.
Päivä kirkastuu, onhan helmikuu.

Pii paa puu, terve maaliskuu!
Räystähältä vesi pirskuu,
iloisena tintti tirskuu.
Kissat innostuu, onhan maaliskuu.

Pii paa puu, terve huhtikuu!
Kohta kevät tekee terää,
pajunkissa oksaan herää.
Nauraa täysikuu, onhan huhtikuu.

Pii paa puu, terve toukokuu!
Heittäkäämme kengät, sukat,
linnut laulaa, kukkii kukat.
Aalto vapautuu, onhan toukokuu.

Pii paa puu, terve kesäkuu!
Rannalla on hyttysiä,
kokkoon tehdään syttysiä.
Laulut kantautuu, onhan kesäkuu.

Pii paa puu, terve heinäkuu!
Keskikesän lämpimässä
mansikat on kypsymässä.
Marjat punertuu, onhan heinäkuu.

Pii paa puu, terve elokuu!
Maamies korjaa pellon viljaa,
kuuhut nousee hiljaa, hiljaa.
Ukko hymysuu, onhan elokuu.

Pii paa puu, terve syyskuu!
Omenat on vielä puussa,
Pian ne maistuu lasten suussa.
Makeaksi suu, onhan syyskuu.

Pii paa puu, terve lokakuu!
Myrsky riipii lehdet puiston,
viimeisenkin kesämuiston.
Lämmin unohtuu, onhan lokakuu.

Pii paa puu, terve marraskuu!
Kohta menee järvet jäähän,
Saappaat jalkaan, pyssy päähän.
Nenä punehtuu, onhan marraskuu.

Pii paa puu, terve joulukuu!
Päättyy vuoden odotukset,
joulupukki avaa ukset.

Metsän kuukaudet

Nirskuen ja narskuen,
puhuu herra Pakkanen.
Luonto nukkuu uneksuu,
metsässä on tammikuu.

Valkohanki kimmeltää,
oksat peittää kuura, jää.
Hymyyn käy jo päivän suu,
onkohan nyt helmikuu?

Talitintin titityy
kevätsointiin virittyy.
Mäyrämuori havahtuu,
joko nyt on maaliskuu?

Pajunkissan hento pää
iloisena pilkistää.
Kevätsade ropsahdellen
kutittelee nenää nallen.
Vesi puroon huuhtoutuu,
on siis metsän huhtikuu
.
Västäräkki matkoiltansa
kertoilee jo juttujansa.
Lintukodin kuistilla
iloinen on tunnelma.
Laulut kauas kantautuu,
onkohan jo toukokuu?

Lammen luona majavan
lapsikatras villi.
Heiluu viikset, hännän lapa,
uiminen on hauska tapa.
Kukkii nurmi, kukki puu;
metsässä on kesäkuu.

Tuoksuu villit mansikat,
vadelmat ja lillukat.
Eipä maistu mikään muu,
on jo metsän heinäkuu.

Sirkka viulun virittää,
soittojansa sirittää.
Ilta hämyyn kietoutuu,
onkohan jo elokuu?

Rouskut, tatit, vahakkaat,
vanhat sekä nuorekkaat.
Maasta ylös kurkottuu,
nyt on metsän syyskuu.

Katsokaa lehtiä putoaa,
punaista, keltaista, ruskeaa.
Pöllövaari vastaa: Huuuuuu,
metsässä on lokakuu.

Pakkaspojat rakentavat
lammikolle siltojaan.
Huurukeijut levittelee
harsojansa yli maan.
Näyttäydy ei kukaan muu,
metsässä on marraskuu.

Tähtitaivas kirkastuu,
nyt on metsän joulukuu.

Upponallen kuukausilorut

TAMMIKUU
Jos olet syntynyt tammikuussa,
niin vilkuta minulle tassulla.
Minäpä silloin sinulle vastaan
synttärilorulla hassulla:
Karhun pyöreä, pullea pää
onnenrunoja räpättää.

HELMIKUU
Jos olet syntynyt helmikuussa,
on sinulla varmaan lunta suussa.
Laulava koira näin visersi
ja tuostapa tulikin mieleeni:
Lumesta -kautta karhunkallon-
pyöritän sinulle onnenpallon.

MAALISKUU
Jos olet syntynyt maaliskuussa
olet jo lapsonen kevään.
Minäpä sinulle leiponut olen
maistuvan synttärievään.
Tämä on aivan höppänä juttu:
kakkua kantaa karvainen tuttu.

HUHTIKUU
Jos olet syntynyt huhtikuussa,
saat nurkkaan heittää rukkaset.
Syntymäpäiväsi kunniaksi
tuon kevään ensi kukkaset.
Lumen alta reunasta pellon
poimin sinulle lumikellon.

TOUKOKUU
Jos olet syntynyt toukokuussa,
saat varmaan lahjaksi pajupillin.
Sillä kun soitat veisun villin,
niin Uppis nauraa kihertää.
Jo niityt, kunnaat vihertää.
On hurjan, hurjan muhkeaa
kun lehdet puihin puhkeaa.

KESÄKUU
Jos olet syntynyt kesäkuussa
on kesän ihanuus edessä.
Syntymäpäivääsi viettää saatat
polskien rannan vedessä.
On uimisen ilo ehjä ja aito
sen päälle maistuu mansikkamaito.

HEINÄKUU
Jos olet syntynyt heinäkuussa
tule kanssani keinumaan.
Pihakeinussa koivun alla
hurjan hurjasti keinutaan.
Masunpohja kutisee
ja tassut vauhdissa tutisee.

ELOKUU
Jos olet syntynyt elokuussa,
niin käymme sieniretkellä.
Iltapäivällä, sadesäällä,
sopivalla hetkellä.
Sienisäkkiin saalis voita:
rouskuja ja haperoita.

SYYSKUU
Jos olet syntynyt syksyn kuussa,
niin killut ja keikut omenapuussa.
Poskillasi on ompun puna,
tuotapa katselen lumottuna.
Mitä sinä sanot, jos luoksesi laukkaan
ja punaista poskea haukkaan?

LOKAKUU
Jos olet syntynyt lokakuussa,
saat lahjaksi taivaan tähdet.
Saat lahjaksi kirpeän syksyn sään
ja järven pintaa peittävän jään.
Kun aamulla ulos lähdet,
muistathan: On uusi jää
hirmu, hirmu pettävää!

MARRASKUU
Jos olet syntynyt marraskuussa,
olet skorpioni tai jousimies.
Näin nyt tarinoi Uppo-Nalle,
joka kaiken taivaan merkeistä ties.
Eivätkä menneet sen puuhat pommiin,
kun ryhtyi se horoskooppihommiin.

JOULUKUU
Jos olet syntynyt joulukuussa,
niin elämä sinulle onnea tuhlaa,
kun syntymäpäiväsi lisäksi
voit viettää joulun juhlaa,
ja päästäkseen mukaan juhlien lukuun
myös luonto pukeutuu juhlapukuun.