Vanha setä tuhatjalkainen

Tää mulla soi päässä kaiken aikaa ja piti ettiä sit sanat siihen:

Vanha setä tuhatjalkainen,
kulki pitkin tietä astellen.
Satoi vettä räntää kovasti
joka jalka tuli märäksi.

Vanha setä tuhatjalkainen
on nyt raukka kovin nuhainen.
Tohtorille menen kiireesti
sanoi setä sekä aivasti atsuu

Kiltti, viisas siili tohtori
ensin setää hieman nuhteli.
Sanoi: Missä ovat saappaasi,
kuinka voit ne jättää kotiisi?

Lääkettä myös antoi tohtori
sitten vihdoin viimein määräsi
Täytyy maata kaksi viikkoa
mikään jalka ei saa liikkua.

Voi voi voi voi voi..

Vanha setä tuhatjalkainen,
ei nyt ole enää nuhainen.
Kulkee pitkin tietä laulellen
saappaat lätäköissä loistaen.

Ronsu-loruja

Elefanttimuori,
takamus kun vuori,
seisoo kärsä sojossa,
pieni häntä ojossa.
Pelkää merta kamalasti,
mielii rantaan sukkelasti.
Tahtoo maissa lorvia,
heilutella korvia.

***

Elefantti Elli,
nurmikolla kelli,
tuli siihen Antti,
toinen elefantti.

***

Yksi pieni elefantti marssi näin,
aurinkoista tietä eteenpäin,
koska matka oli hauska niin,
pyysi se mukaan yhden toverin.

***

Elefantti iloinen,
ihanan vaaleanpunainen.
Leijuu ja lentää kuutamolla,
muille huutelee:
Täällä on kiva olla!

loruvaihto 1

Tiitiäinen metsäläinen, pieni menninkäinen.
Posket on tehty puolukasta, tukka naavan tuppurasta,
Silmät on siniset tähdet, silmät on siniset tähdet.

Tiitiäinen metsäläinen, pieni menninkäinen.
Keinu kuusen kainalossa, tuutu tuulen kartanossa,
Sammuta siniset tähdet, sammuta siniset tähdet.

~Kirsi Kunnas~



Krokotiilin kulmahammas jomotti ja särki.
"Täytyy mennä lääkärille", sanoi sille järki.
Soitto hammastohtorille avun varmaan toisi
tohtori jos hammasvaivan parannella voisi.


Pikkuiset kultakalat lammessa ui
pikkuinen kalaäiti huolestui
uikaa uikaa jos osaatte
ja ne uivat ja uivat sen uskotte


Elefantti Elii
nurmikolla kelli,
tuli siihen Antti
toinen elefantti.


Vasikka vallaton
ensi kerran päässyt on
talvimajastansa.
Katsos kuin se iloitsee,
katsos kuin se hyppelee
häntä suoranansa!
Ruohoa se haistaa,
vaan ei malta maistaa,
lähtee hyppyyn jällehen
iloisesti myykien.



Sillin Pilli

Oli kerran silli jolla oli villi pilli
kun sillin pilliin puhalsi
niin koko meri helisi
simpukat villisti vierivät
meren kivet kierivät
merenneidot lauloivat
merimiehet nauroivat
ja meriheinät tanssivat
nuo sillin meriseinät.


Mirri Hyrrä

Mirri Hyrrä Mirrinpoika, mistä olet kotoisin?
Mirriniemen naukulasta olen aivan pikkuisin.
Onko sulla veikkojakin?
Onhan niitä kahdeksan.
Entä onko sisaria?
Antoi onni ainoan!
Mirri Hyrrä Mirrinpoika, nyt saat toisen minusta,
pidä tästä siskostasi niin kuin minä sinusta.
Pidän hyvin! Hyrrään aina illan tullen unehen,
herätän myös aamusilla, päivät kuluu leikkien.

- Arvid Lydecken -



Meritähti runo

Meri, meritähti elää syvällä meren pohjassa
tuhat tonnia vettä yllä
meritähti jaksaa kyllä
sillä on terävät sakarat
ja litteät pakarat
paineenkestävät kakarat

Kaarina Helakisa



Raparperin alla on ketulla kauppa
ja arvaas mitä se myy?
Hiirille loukkuja,
kaloille koukkuja,
linnuille häkkeja,
kissoille säkkejä.
Kukaan ei osta, missä on syy?


Lintuperheen ilta

Lintuäiti poikasensa peittää siiven alle,
Lintuisä hetken vielä katsoo taivahalle.
Aurinko on laskenut ja luonto hiljaa on.
Tuuli tyyntyi oksan alle unipiilohon.


Aa, aa, Ankka
takapuoli vankka
keinuu käynnin tahdissa
kun hän kulkee vahdissa



Aurinko, aurinko lettuja paistaa,
hauska on auringon lettuja maistaa,
kiipeän puuhun, pistelen suuhun,
loput voin heittää ukolle kuuhun.
Sitten käynkin nukkumaan,
pikkuinen massuni pullollaan.



Veetään nuottaa,
saadaan kaloja,
kissalle kiisket,
koiralle kuoreet,
ahvenet kylän akoille!
Isot kalat myödään,
pienet kalat syödään.

Kups kalat konttiin!


Nyt on juuri oikea aika
muurahaisen lentää kuuhun
ja tehdä siellä semmoinen taika
että namusia sataa suuhun.



Kymmenen omenaa omenapuussa
Viisi sinulle, iisi minulle.
Kun puuta vähän ravistaa,
Omenat maahan tipahtaa.
Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi
kuusi seitsemän, kahdeksan,
yhdeksän, kymmenen.


Ponnistelen vielä vähän,
enkä aio jäädä tähän,
näkemään vain sammalta,
otan siltä kannalta.
Nostan hatun silmiltä
ja kysyn sitten pilviltä:
Onkos nähty tattia
suurempaa ja parempaa
kuin minä itse tässä
sammaleella miettimässä?


Kertoa voin tämän verran
illalla näin haamuherran.
Kumarteli kaavun alla,
tuossa meidän verannalla.
Johonkin vain sitten haihtui,
yö kun jälleen aamuun vaihtui.


Mistä on pienet pojat tehty?
Mistä on pienet pojat tehty?
Etanoista, sammakoista,
koiran häntätupsukoista.
Niistä on pienet pojat tehty.

Mistä on pienet tytöt tehty?
Mistä on pienet tytöt tehty?
Sokerista, kukkaista,
inkivääristä, kanelista.
Niistä on pienet tytöt tehty.


Sadan lapsen talo

Siinäpä talossa vasta on vilskettä,
melskettä, molsketta,
jossa juoksee sata lasta.
Yksi kun yskän saa ja köhisee,
heti kaikki yskimässä röhisee
että koko talo töhisee.

Siinäpä talossa vasta on suhinaa,
tuhinaa puhinaa
jossa nukkuu sata lasta.
Yksi kun unen saa ja nyssyttää,
toiset toisiansa heti hyssyttää että
koko talo tyssyttää.

~Kirsi Kunnas~

Punainen

Punainen laulu

Kun aurinko käy nukkumaan,
peittää taivaan peitollaan,
punainen on iltarusko,
etkö usko?

Jos nuuskit jotain tärkeää,
etsit tosi elämää:
Punainen on ruusun tuoksu,
veren juoksu

Hannele Huovi: Vauvan vaaka

Valkoinen

Valkoinen laulu

Valkoinen on aavistus,
siveltimen kuiskaus,
hauras huurre, höyhen hieno
pilvi hahtuvainen vieno.

Valkoinen on lupaus,
levollinen huokaus,
lumi viileä, ja tähdet,
sinä seikkailulle lähdet.

Valkoinen on puhtaus,
kirkas hellä odotus.
Joko väri tulla saa?
kohta loistaa koko maa!



Lumisade

Maailma alkaa laulaa!
Maailma laulaa valkeaa ääntä
Helmen ääntä
Pumpulin ääntä
Valkean kyyhkysen ääntä.

Unta pitkin putoaa
valkoinen soiva verho,
silkkikellojen hiljaisuus.



Kyyhkysen siivet

Kyyhkysen siivet,
valkoiset siivet,
suhisee ja havisee.
Lapset on kyyhkysten istumapuita:
Kädet on oksat,
tukassa pesä,
valkoisen kyyhkysen pesä.


Hannele Huovi: Vauvan Vaaka

Musta

Musta laulu

Mustassa on salaisuus:
Musta kivi,
musta kuu,
mustaan satuun piiloutuu.
se on hengen hengitystä,
taikaratsun kengitystä.

Mustassa on salaisuus:
musta siemen,
musta maa,
maassa siemen hehkun saa.
Hämärä on mustaa karvaa,
pehmoista ja harvaa.

Mustassa on salaisuus;
Musta varjo,
musta tie,
mukaansa se värit vie.


Yön musiikki

Yön musiikki on
musta hius,
mustalla rummulla soitettu
haikea musta hius.

Vaan lempeästi aaltoaa
yön äidin tukka

Hannele Huovi: Vauvan vaaka

Vuodenajat

Keväällä hyppään pilven päälle
linnunlaulua kuullemaan,
pistän siellä tuulemaan!

Kesällä uitan varpaitani
lämpimässä vedessä
lumme nenän edessä.

Syksyllä haistelen sienihattuja
sammalmättään päällä
kuulakkaalla säällä.

Talvella saan tähtiviltin!
Meidän pihaan asti
lentää lumilasti

Missä on kesän pesä?

Ettepä arvaa, ettepä arvaa,
missä on kesän pesä!
Onko se variksen siiven alla?
Onko se pilvissä korkealla?
Missä on kesän pesä?

Ettepä arvaa, ettepä arvaa,
missä on kesän pesä!
Onko se päivänkakkarassa,
apilankukkien hunajassa?
Missä on kesän pesä?

Ettepä arvaa, ettepä arvaa,
missä on kesän pesä!
Onko se tuulen kainalossa,
suvisen taivaan auringossa?
Missä on kesän pesä?

Kuukausiloru

Tammikuun tuiskuissa tarvitaan auraa,
tuiskuille lumiukko vain nauraa.
Pakkanen punaa posket ja nenän,
auton akku voi tehdä tenän.

Helmikuun hangilla lasketaan mäkeä,
kelkka on pullollaan iloista väkeä.
Mäestä kotiin on mukava tulla,
pöydällä odottaa laskiaispulla.

Maaliskuun tienoissa kevään jo haistaa,
nietokset sulavat, aurinko paistaa.
Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua,
virpojat muistavat kummia, serkkua.

Aprillipäivänä meno on villiä,
juotetaan kuraa ja syötetään silliä.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua.

Lehti kun puhkeaa jokaiseen puuhun,
tiedät on saavuttu toukokuuhun.
Vappupallo voi päästä karkuun,
siinäpä aihetta katkeraan parkuun.

Vihdoin on kesäkuu, loma ja aikaa,
keksiä yhdeksän juhannustaikaa.
Suomen lippu saa liehua salossa,
juhannusyönä kuulaassa valossa.

Heinäkuun puuhaa on heinän teko,
kukas on sankari? -No, unikeko!
Kun Jaakko on heittänyt kylmän kiven,
uimisen iloja on enää hiven.

Elokuun päivinä korjataan viljaa,
syksy lähestyy aivan hiljaa.
Pakkasen pikkuserkku on halla,
hiiviskelee pian kaikkialla.

Kesästä jäljellä on pelkkä muisto,
keltaisen viitan saanut myös puisto.
Syyskuun illoiksi riittää huvia,
muistellaan lomaa ja katsellaan kuvia.

Syksyinen myrsky metsässä ryskää,
lokakuu kuljettaa nuhaa ja yskää.
Ruska värejä maisemaan tuhlaa,
lapset viettävät kurpitsajuhlaa.

Marraskuun iltoina nähdä voi kummia,
hämärän hahmoja, varjoja tummia.
Lieneekö tonttu vai naapurin kissa,
vilahdus vain - se on kadoksissa.

Joulukuu on täynnä kiirettä ja juoksua,
paperin rapinaa, piparin tuoksua.
Enkeli joulun viestiä kantaa,
rauhaa ja iloa lahjaksi antaa.

Pii paa puu-kuukausiloru

Pii paa puu, terve tammikuu!
Nyt on syöty joulupossu,
jalkaan pannaan huopatossu.
Ilma pakastuu, onhan tammikuu.

Pii paa puu, terve helmikuu!
Nyt on parhain hiihtokeli,
kaikki lapset lasketteli.
Päivä kirkastuu, onhan helmikuu.

Pii paa puu, terve maaliskuu!
Räystähältä vesi pirskuu,
iloisena tintti tirskuu.
Kissat innostuu, onhan maaliskuu.

Pii paa puu, terve huhtikuu!
Kohta kevät tekee terää,
pajunkissa oksaan herää.
Nauraa täysikuu, onhan huhtikuu.

Pii paa puu, terve toukokuu!
Heittäkäämme kengät, sukat,
linnut laulaa, kukkii kukat.
Aalto vapautuu, onhan toukokuu.

Pii paa puu, terve kesäkuu!
Rannalla on hyttysiä,
kokkoon tehdään syttysiä.
Laulut kantautuu, onhan kesäkuu.

Pii paa puu, terve heinäkuu!
Keskikesän lämpimässä
mansikat on kypsymässä.
Marjat punertuu, onhan heinäkuu.

Pii paa puu, terve elokuu!
Maamies korjaa pellon viljaa,
kuuhut nousee hiljaa, hiljaa.
Ukko hymysuu, onhan elokuu.

Pii paa puu, terve syyskuu!
Omenat on vielä puussa,
Pian ne maistuu lasten suussa.
Makeaksi suu, onhan syyskuu.

Pii paa puu, terve lokakuu!
Myrsky riipii lehdet puiston,
viimeisenkin kesämuiston.
Lämmin unohtuu, onhan lokakuu.

Pii paa puu, terve marraskuu!
Kohta menee järvet jäähän,
Saappaat jalkaan, pyssy päähän.
Nenä punehtuu, onhan marraskuu.

Pii paa puu, terve joulukuu!
Päättyy vuoden odotukset,
joulupukki avaa ukset.

Metsän kuukaudet

Nirskuen ja narskuen,
puhuu herra Pakkanen.
Luonto nukkuu uneksuu,
metsässä on tammikuu.

Valkohanki kimmeltää,
oksat peittää kuura, jää.
Hymyyn käy jo päivän suu,
onkohan nyt helmikuu?

Talitintin titityy
kevätsointiin virittyy.
Mäyrämuori havahtuu,
joko nyt on maaliskuu?

Pajunkissan hento pää
iloisena pilkistää.
Kevätsade ropsahdellen
kutittelee nenää nallen.
Vesi puroon huuhtoutuu,
on siis metsän huhtikuu
.
Västäräkki matkoiltansa
kertoilee jo juttujansa.
Lintukodin kuistilla
iloinen on tunnelma.
Laulut kauas kantautuu,
onkohan jo toukokuu?

Lammen luona majavan
lapsikatras villi.
Heiluu viikset, hännän lapa,
uiminen on hauska tapa.
Kukkii nurmi, kukki puu;
metsässä on kesäkuu.

Tuoksuu villit mansikat,
vadelmat ja lillukat.
Eipä maistu mikään muu,
on jo metsän heinäkuu.

Sirkka viulun virittää,
soittojansa sirittää.
Ilta hämyyn kietoutuu,
onkohan jo elokuu?

Rouskut, tatit, vahakkaat,
vanhat sekä nuorekkaat.
Maasta ylös kurkottuu,
nyt on metsän syyskuu.

Katsokaa lehtiä putoaa,
punaista, keltaista, ruskeaa.
Pöllövaari vastaa: Huuuuuu,
metsässä on lokakuu.

Pakkaspojat rakentavat
lammikolle siltojaan.
Huurukeijut levittelee
harsojansa yli maan.
Näyttäydy ei kukaan muu,
metsässä on marraskuu.

Tähtitaivas kirkastuu,
nyt on metsän joulukuu.

Upponallen kuukausilorut

TAMMIKUU
Jos olet syntynyt tammikuussa,
niin vilkuta minulle tassulla.
Minäpä silloin sinulle vastaan
synttärilorulla hassulla:
Karhun pyöreä, pullea pää
onnenrunoja räpättää.

HELMIKUU
Jos olet syntynyt helmikuussa,
on sinulla varmaan lunta suussa.
Laulava koira näin visersi
ja tuostapa tulikin mieleeni:
Lumesta -kautta karhunkallon-
pyöritän sinulle onnenpallon.

MAALISKUU
Jos olet syntynyt maaliskuussa
olet jo lapsonen kevään.
Minäpä sinulle leiponut olen
maistuvan synttärievään.
Tämä on aivan höppänä juttu:
kakkua kantaa karvainen tuttu.

HUHTIKUU
Jos olet syntynyt huhtikuussa,
saat nurkkaan heittää rukkaset.
Syntymäpäiväsi kunniaksi
tuon kevään ensi kukkaset.
Lumen alta reunasta pellon
poimin sinulle lumikellon.

TOUKOKUU
Jos olet syntynyt toukokuussa,
saat varmaan lahjaksi pajupillin.
Sillä kun soitat veisun villin,
niin Uppis nauraa kihertää.
Jo niityt, kunnaat vihertää.
On hurjan, hurjan muhkeaa
kun lehdet puihin puhkeaa.

KESÄKUU
Jos olet syntynyt kesäkuussa
on kesän ihanuus edessä.
Syntymäpäivääsi viettää saatat
polskien rannan vedessä.
On uimisen ilo ehjä ja aito
sen päälle maistuu mansikkamaito.

HEINÄKUU
Jos olet syntynyt heinäkuussa
tule kanssani keinumaan.
Pihakeinussa koivun alla
hurjan hurjasti keinutaan.
Masunpohja kutisee
ja tassut vauhdissa tutisee.

ELOKUU
Jos olet syntynyt elokuussa,
niin käymme sieniretkellä.
Iltapäivällä, sadesäällä,
sopivalla hetkellä.
Sienisäkkiin saalis voita:
rouskuja ja haperoita.

SYYSKUU
Jos olet syntynyt syksyn kuussa,
niin killut ja keikut omenapuussa.
Poskillasi on ompun puna,
tuotapa katselen lumottuna.
Mitä sinä sanot, jos luoksesi laukkaan
ja punaista poskea haukkaan?

LOKAKUU
Jos olet syntynyt lokakuussa,
saat lahjaksi taivaan tähdet.
Saat lahjaksi kirpeän syksyn sään
ja järven pintaa peittävän jään.
Kun aamulla ulos lähdet,
muistathan: On uusi jää
hirmu, hirmu pettävää!

MARRASKUU
Jos olet syntynyt marraskuussa,
olet skorpioni tai jousimies.
Näin nyt tarinoi Uppo-Nalle,
joka kaiken taivaan merkeistä ties.
Eivätkä menneet sen puuhat pommiin,
kun ryhtyi se horoskooppihommiin.

JOULUKUU
Jos olet syntynyt joulukuussa,
niin elämä sinulle onnea tuhlaa,
kun syntymäpäiväsi lisäksi
voit viettää joulun juhlaa,
ja päästäkseen mukaan juhlien lukuun
myös luonto pukeutuu juhlapukuun.